Suomen Retkeilyliitto on seurannut huolestuneena luonnossa liikkujien palvelujen jatkuvia heikennyksiä. Syynä ovat Metsähallituksen Luontopalveluille myönnettyjen varojen leikkaukset. Säästölinja näkyy suljettuina luontokeskuksina, huoltamatta jäävinä taukopaikkoina, puuttuvina polttopuina, käytöstä poistuvina käymälöinä ja huonokuntoisina pitkospuina.
Retkeilyn suosio on kasvanut koko 2020-luvun. Viime vuonna Metsähallituksen luontokohteille kertyi yli 7,5 miljoonaa käyntiä, näistä liki puolet kansallispuistoissa. Retkeily on kaiken kansan harrastus. Hallitusohjelman mukaan ”nykyisistä kansallispuistoista ja muista retkeilyreiteistä pidetään huolta”. Tavoitteena oli lisätä liikkumista kaikissa ikäryhmissä, yhtenä keinona juuri luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistäminen. Myös retkeilyä haluttiin edistää, mutta toisin näyttää käyneen.
Ikävän kehityskulun jatkona Helsingin Sanomat uutisoi 28.5.2026 Metsähallituksen kuluvana vuonna suunnittelemista ja toteutettavista palvelujen karsimisista. Eikä Metsähallitus lupaa heikennysten jäävän tähän. Uutisen mukaan puuhuolto loppuu tänä vuonna 154 taukopaikalta valtion retkeilyreiteillä eri puolilla Suomea. Samalla päättyy monen käymälän ylläpito. Kaikkia uutisen mainitsemia taukopaikkoja ei onneksi kuitenkaan pureta, ja osalla saa edelleen tehdä tulet omista mukana viedyistä puista. Metsähallitus karsii lisäksi luvallisia kansallispuistojen yöpymispaikkoja.
Taukopaikkojen palvelujen leikkaukset koskevat muun muassa Nuuksion, Teijon, Seitsemisen, Koloveden, Linnansaaren, Patvinsuon, Syötteen, Hossan, Riisitunturin, Lemmenjoen, Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoja sekä Ruunaan retkeilyaluetta. Vanhastaan palveluja on heikentänyt määrärahojen leikkausten lisäksi esimerkiksi vankityövoiman käytön lopettaminen. Turvallisuuden vaarantavat lahot pitkospuut ovat puhuttaneet vaikkapa Ruoveden Siikanevalla, Lieksassa, Ilomantsissa ja Evolla. Säästöt purevat kautta Suomen.
Suomen Retkeilyliitto näkee leikkauksilla monia huolestuttavia seurauksia. Taukopaikoilla lisääntyy helposti omavaltainen polttopuiden teko, eli ilkivalta. Retkeilyreittien valinnanvara kapeutuu yöpymispaikkojen ja huollettujen taukopaikkojen vähentyessä. Retkeily saattaa ruuhkautua tietyille reiteille ja taukopaikoille, mikä lisää luonnon kulumista. Autiotupien huoltamattomuus voi olla turvallisuusriski, kun talvivaeltajat ja paikalliset onnettomuuden sattuessa etsivät niistä suojaa ja lämpöä. Leikkaukset heikentävät luontomatkailun kehittämisedellytyksiä. Kokeneet retkeilijät pärjäävät kyllä ilman valtion polttopuitakin, mutta leikkaukset voivat korottaa perheiden ja aloittelijoiden retkeilykynnystä. Ajatuksena heitettyyn kansallispuistomaksuun tai ”luonnon käyttömaksuun” Retkeilyliitto suhtautuu kielteisesti; jokaisenoikeudet ovat liian suuri arvo uhrattavaksi. Valtiontalouden heikon tilan sisäistäenkin Suomen Retkeilyliitto toivoo, että retkeilyltä ja luontoliikunnalta leikkaaminen päättyisi ja Luontopalvelujen tuottama arvo tunnistettaisiin.
Suomen Retkeilyliitto ry
Lisätietoja:
puheenjohtaja Hannele Pöllä, puh. 040 504 8296, hannele.polla@kolumbus.fi
järjestösihteeri Emilia Lehtomäki, puh. 045 136 9744, toimisto@suomenretkeilyliitto.fi
Suomen Retkeilyliitto on retkeilijöiden ja luontoliikkujien aktiivinen yhteisö, johon kuuluu noin 1400 jäsentä kaikkialla Suomessa. Järjestämme retkiä ja ulkoilutapahtumia jäsenillemme ja muille kiinnostuneille. Jäsenten käytössä on edullisesti liiton omien kämppien verkosto hienojen retkeilyreittien tuntumassa. Huomioimme toiminnassamme ympäristöarvot ja edistämme luonnon monimuotoisuutta ja kestävää virkistyskäyttöä. Olemme osa kansainvälistä luonnonystävien verkostoa (Naturefriends International, NFI, www.nf-int.org). Lisätietoja: www.suomenretkeilyliitto.fi.