Valppaimmat retkeilyliittolaiset huomasivat kutsun Tampereen yliopiston haastattelututkimukseen, joka selvittelee maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia jokaisenoikeuksiamme. Tutkimus selvittää miten ymmärrämme luonnossa liikkumisen oikeutemme ja velvollisuutemme, miten ne toteutuvat ja mihin ajoittain törmäävät. Kyselyosuuden lisäksi tutkimus on selvittänyt vanhoja oikeustapauksia. Haastatteluissa on mukana eri tavoin luonnossa liikkuvia sekä maita omistavia.

Aihetta on tutkittu yllättävän vähän, eikä uudempaa tutkimusta ole, kertoo yksi toteuttajista, fil.tri Rebecca Frilund Tampereen yliopistosta. Pääosin oikeudet ja velvollisuudet on ymmärretty hyvin, ajoittain vastuullisuuden käsite voi olla hämärä, samoin se mikä on tulkittavissa häiritseväksi.

”Varhaisemmat tutkimukset osoittavat, että jokaisenoikeudet toimivat Suomessa verrattain hyvin yleisellä tasolla niin maanomistajien kuin luonnon virkistyskäytöstä nauttivienkin mielestä, vaikka esim. lisääntyvä kaupallinen toiminta on tuonut tiettyjä haasteita kentälle.” Tämä tarkoittaa paljon uutisissa ollutta marjafirmojen toimintaa.

Rebecca Frilund ei ole havainnut, että jokaisenoikeuksia oltaisiin kaventamassa tai tähän kohdistuisi painetta. Käsitys oikeuksista ja velvollisuuksista on vanha ja vakiintunut, hän kertoo: ”Meillä on edelleen voimassa vuonna 1889 säädetty rikoslain määritelmä siitä mitä jokaisenoikeuksien puitteissa Suomessa saa ja ei saa tehdä vaikka huomioitavien seikkojen lista onkin lisääntynyt. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus osoittaa myös, että esimerkiksi vielä 1900-luvun alkupuolella elinkeinoturvaan liittyvät kysymykset olivat pinnalla, ja nyt jokaisenoikeudet mielletään enemmän vapaa-aikaan kuuluviksi kuin silloin. Meillä on suhteellisen vähän väestöä ja paljon luontoa, mikä on helpottanut jokaisenoikeuksien syntyä.”

”Suomessa alan tutkimus on ollut aika hajanaista – pyrimme siihen, että hankkeen lopuksi meillä on hitusen yhtenäisempi kuva jokaisenoikeuksista ja että aiheesta on enemmän tutkittua tietoa myös tuleville sukupolville”. Jotakin opittavaa voi kertyä muuallakin luonnon hyödyntämistä miettiville. Poikkitieteellinen, kansainvälinen Forest Rights -hanke yhdistelee tiedettä ja taidetta ja sen tuloksina on luvassa artikkeleita, symposiumeja, populaarijulkaisuja sekä päätösnäyttely. Työryhmässä ovat Rebecca Frilundin lisäksi professorit Päivi Kymäläinen ja Nicholas Blomley sekä taiteilija Kirsi Jaakkola.

Painettu Retkeilijä-lehti palaa vielä uudelleen jokaisenoikeuksiin ja miettii mm. miten tuttu ”saa ja ei saa” -lista toteutuu vaikkapa kansallispuistoissa tai suojelualueilla, ja mitä muuta laki sanoo luontoon lähtijälle.

Kuvat ja teksti: Markku Karvonen, Hämeenlinnan Retkeilijät