Kolmetoista Karjalan Retkeilijää kävi 9.6.2026 tutustumassa Päivilän sanktuariin. Liperissä Telmonselän rannalla sijaitseva Päivilä on tunnettu Sylvi Sanni Mannisen (1914 – 2009) elämäntyöstä. Sylvi Manninen oli Suomen ensimmäinen naispuolinen psykologian tohtori, hän jatkoi opintojaan ja työskentelyään yliopistoissa Englannissa ja Yhdysvalloissa. Hän kehitti 1950-luvulla havaintotestin, joka paljastaa yliherkän ihmisen, ns. väri-ihmisen. Sylvi Manninen keskittyi omien tutkimustensa jatkamiseen 70-luvun lopulla kotonaan Liperissä. Hän teki tuolloin yhteistyötä Paiholan sairaalan kanssa ja sairaalan mielenterveyskuntoutujia asusti Päivilässä. Paikkaa kutsuttiin Päivilän sanktuaariksi. Kuntoutujat osallistuivat kauppapuutarhatilan töihin, kukin kykyjensä mukaan ja olivat kuin osa perhettä. Viimeiset kuntoutujat lähtivät Päivilästä vuosituhannen vaihteen tienoilla, mutta myös sen jälkeen Päivilän sanktuari oli avoinna vieraille, omaa olemustaan etsiville herkille ihmisille ja taiteilijoille.
Sylvi Sanni Mannisen toiveesta hänen elämäntyötään vaalimaan on perustettu Päivilän sanktuarin säätiö, joka järjestää tilalla erilaisia kesätapahtumia välittäen nykypäivään Päivilän tilan ja sen asukkaiden erityislaatuista historiaa ja arvomaailmaa. Vieraanvaraisuus, luontoyhteys ja kulttuurin kokeminen ovat säätiön toiminnan lähtökohtia.
Säätiön edustaja Sini Manninen esitteli retkeilijöille edellä kuvattua Päivilän historiaa ja nykytilannetta.Tutustuimme talon sisällä ja pihapiirissä oleviin taideteoksiin. Sisältä löytyy mm. pohjoiskarjalaisten tunnettujen taiteilijoiden Eeva Ryynäsen ja Saara Tikan teoksia.
Päivilän päätalossa voi aistia tilan asukkaiden elämän ja arvomaailman. Tuvan lattiaan on maalattu räsymatot kun talon naisväki on halunnut keskittyä muuhun kuin mattojen pesemiseen. Kiersimme pihapiirissä olevia tilan rakennuksia, mm. riihi, talli sekä suurnavetan rauniot.
Päivilän tilalle on vuonna 2010 perustettu yksityinen 14 hehtaarin suuruinen suojelualue. Alueella on monenlaisia luontotyyppejä, lehtoja, vanhaa kuusimetsää ja rantakallioita. Alkukesän kukinta oli hehkeimmillään kävellessämme jylhälle kalliorannalle Telmonselän itäreunalle. Puolukka kukki rehevästi ja osa retkeläisistä suunnitteli omatoimista marjaretkeä syksyllä. Osa retkeläisistä uskaltautui uimaan ja kaikki nauttivat tyynestä ja aurinkoisesta kesäpäivästä. Kalliorannalla päivää paistatteli mm. sisilisko ja kyykäärme. Ajatus muinaismaalauksista tai –kaiverruksista kirposi mieleemme kallion pintaa tutkaillessamme ja varsinkin, kun saimme tietää pellolta löytyneestä 1600 luvun kolikosta.
Kävelyretken jälkeen menimme läheiselle Ilmon kodalle, jossa nautimme retkieväät tulistelujen lomassa ja keskustelimme ajankohtaisista maakunnan asioista/tapahtumista.
Monipuolinen ja antoisa lähiretki, hyvässä retkiseurassa, moniulotteisessa arvomaailmassa ja kesäluonnossa.
Teksti:Katri Tiainen ja Rauno Asikainen
Kuvat: Sini Manninen, Rauno Asikainen, Ulla Suhonen ja Katri Tiainen.